...ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Meille piti tulla vauva tänä vuonna. Laskettuaika olisi ollut ihan kohta, 31.10. Sen sijaan meille syntyikin pieni enkelityttö 03.07.12, rv 22+5. Kuolinsyyksi paljastui tukokset istukassa ja väärin kehittynyt napanuora. Tyttö ei saanut riittäviä eväitä elämään, vauva väsähti ja lopulta pieni sydän ei enää jaksanut.
Olen mielestäni päässyt suurimman surun ja pettymyksen yli, mutta sitten on päiviä joina ajatuksiin ei muuta mahdu kuin että tää on niin epäreilua. Tänään on ollut yksi sellainen päivä.
Kävin aamupäivällä kaupoilla. Kiertelin aikani kuluksi vaatekauppoja ja katselin josko olisi lapsille löytynyt jotain pientä kivaa. Olen yrittänyt ihan tarkoituksella vältellä vauvojen vaatteita, koska niistä mulle tulee vaan paha mieli. Ajattelin nyt että ei ne enää tee pahaa, ja ihan hyvin voin pois mennessä oikaista tuosta vauvanvaatteiden läpi. Ei olisi kannattanut.. silmiin osui niin pieni mekko ettei millään uskoisi kenenkään siihen mahtuvan. Kyyneleet nousi heti silmiin ja ajattelin että tuommosia minunkin pitäisi nyt pystyä ostelemaan. Tuli kyllä kiire ulos siitä putiikista.
Koko tämä syksy on ollut jonkinlaista itsetutkiskelun aikaa mulle. Lapset ja perhe on niin iso osa minua itseäni että on tuntunut kuin osa minustakin olisi kadonnut.. En olisi koskaan osannut arvata että jotain tälläistä voisi joskus osua omallekkin kohdalle, kaipa tämä on ollut hyvä herätys elämän todellisuuteen. On ollut vaikea iloita muiden raskausuutisista, tekisi mieli olla ilkeä ja sanoa että "mitäs siinä hehkut, se kuolee kuitenkin". Onneksi olen osannut pitää suuni kiinni.
Nyt tämä minun 4kk:n "äitiyslomani" on päättymässä ja viikon päästä pitäisi olla takaisin työelämässä. Vähän jännittää ja ahdistaa mutta myös innoissani odotan että pääsen tekemään muutakin kuin märehtimään elämääni kotona. Tuo pieni ahdistus johtuu eniten siitä että töistä pois jäädessäni olin vielä raskaana, pelkään että joku tulee kyselemään tai sanomaan jotain tyhmää.
Joulupukilta voisin toivoa parempaa ensi vuotta meille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti